Metallin markkinahinnat puhututtavat: Mikä ruokkii hintojen muutoksia?

Tällä hetkellä elämme melko lailla erilaisessa maailmassa, vaikka markkinoihin vaikuttavat perusfundamentit ovat edelleen olemassa. Meillä Suomessa metallien hintaan vaikuttavat markkinahinnat, esimerkiksi Lontoon metallipörssi (London Metal Exchange), joka on merkittävämpiä värimetallien markkinapaikkoja maailmassa. Rautaromun hintaan puolestaan vaikuttaa Turkin terästeollisuuden tilanne, jota kuvataan Fastmarkets-indekseillä. Lisäksi metallijakeen laatu ja luokitus sekä prosessoinnin tarve vaikuttavat romumetalleista hyvitettävään hintaan.

Markkinoilla turbulenssia

 

Koveneva kilpailu raaka-aineista ja samaan aikaan EU:n tiukkeneva lainsäädäntö kierrätyksen edistämisestä luovat paineita siirtyä primääriraaka-aineiden käytöstä sekundaari-, eli kierrätysraaka-aineisiin. Korona, energian hinnan raju nousu ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa ovat tietysti tuoneet oman vaikutuksensa markkinoihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti aluksi epävarmuutta, kun osa perinteisistä toimitusketjuista horjui. Tilanne on edelleen epävarma ja osa edellä mainituista vakiintuneista kauppavirroista on poistunut tai oleellisesti muuttunut sodan ja pakotteiden vuoksi, mikä vaikuttaa tarjonnan ja kysynnän perinteiseen tasapainoon ja voimasuhteeseen. Tämä koskee sekä kierrätysmetalleja että sulattojen lopputuotteita.

 

Mihin hinnat kehittyvät?

 

Metallien markkinahintoihin vaikuttavat aina perusfundamentit, kuten rakentaminen ja metallituotteiden kysyntä ja romun saatavuus, mutta myös markkinoiden tasapaino, logistiikka ja toimitusketjut. Normaaleihin suhdannevaihteluihin kuuluvat hintojen heilahdukset, mutta etenkin raudan osalta Turkin terästeollisuus toimii hintaohjurina myös Suomessa: esimerkiksi rautaromun hinnat on sidottu indeksiin, joka seuraa Turkkia.



Raudan kysyntä on pysynyt korkealla ja maailmanmarkkinahinnat ovat edelleen melko korkealla, kun asiaa tarkastelee vaikkapa viiden vuoden taakse. Metallien hinnan kehitystä on vaikea ennustaa, koska markkina on maailman tilanteen vuoksi epävarmempi kuin koskaan aiemmin. Varmaa on kuitenkin se, että kierrätysmetallin kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan myös Suomessa ja Ruotsissa, kun sähköistyvät yhteiskunta, raaka-ainepula ja vihreä siirtymä sekä varsinkin terästehtaiden huomattavat investoinnit lähialueillamme tuovat painetta kierrätysmetallien riittävyydelle. Suomi ja Pohjoismaat ovat jatkossa keskeisessä asemassa kierrätysteollisuudessa ja suunnannäyttäjä vihreässä siirtymässä.

 

Jukkis Sutela on Fortum Metals-liiketoiminnan kaupallinen johtaja, joka vastaa ferrous-kierrätystuotteiden eli raudan myynnistä. Ferrous-kierrätysmetallien kysyntä on kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla  ja Fortum toimittaa kierrätysraaka-ainetta myös kotimaisille terästehtaille.