Muovin kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa nykytoimia tehostamalla

Monet Euroopan unionin jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat jäämässä jälkeen EU:n asettamista muovipakkausten kierrätystavoitteista. Ympäristöministeriössä pohditaan parhaillaan, millä keinoilla tavoitteisiin voitaisiin päästä Suomessa mahdollisimman nopeasti. Yhtenä keinona nostaa kierrätysastetta on ehdotettu sekajätteen mekaanista esilajittelua ennen sen energiana hyödyntämistä. Keskusteluissa on jopa esitetty, että esilajittelu asetettaisiin lainsäädännössä velvoitteeksi. Muovipakkausten kierrätystavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa nykytoimia tehostamalla, ilman erillistä mekaanista sekajätteen esilajittelujärjestelmää. 

Suomessa on hiljattain lisätty ekopisteiden muovipakkausten erilliskeräystä ja kiinteistökeräystä. Näiden toimien positiivinen vaikutus keräysasteeseen alkaa jo näkyä tilastoissa ja koostumustutkimusten perusteella keräysjärjestelmään kuulumattomia materiaaleja on muovipakkausten seassa huomattavasti vähemmän. Pakkaustuottajayhteisö Sumin tietojen mukaan kuluttajapakkausten keräysmäärä kasvoi vuonna 2024 yli 15 %, joka on merkittävä parannus aiempiin vuosiin verrattuna.

Suomeen ollaan myös suunnittelemassa Sumin toimesta uusi pakkausmuovien lajittelulaitos, joka avautuessaan 2026 nostaa muovipakkausten lajitteluastetta tuntuvasti ja siten lisää niiden kierrätystä. Sumin ennusteen mukaan Suomi voi saavuttaa muovipakkausten kierrätystavoitteen lähivuosina, vain hiukan tavoiteaikataulusta jäljessä. Tämä edellyttää sitä, että kuluttaja- ja yrityspakkausten keräysaste nousee vielä noin 30 prosenttiaja niiden lajittelu hoidetaan Sumin uudessa lajittelulaitoksessa sekä kemiallisella kierrätyksellä.  

Mekaaninen esilajittelu vaatii mittavat investoinnit ilman varmoja tuloksia

Mekaaniseen esilajittelun lakivelvoite vaatisi jätteenpolttolaitoksen yhteyteen erillisen lajittelulaitoksen. Tämä tarkoittaisi jokaisen kohdalla kymmenien miljoonien eurojen investointia. Kansallisella tasolla kustannus olisi satoja miljoonia euroja, ja nämä kulut siirtyisivät jäteyhtiöille ja kuntalaisille korkeampien käsittelymaksujen muodossa. 

Fortum Recycling & Waste toteutti vuosina 2016–2020 Riihimäellä omassa laitoksessaan jätteen teollista esilajittelua. Kokemus osoitti, että nykyisellä teknologialla ratkaisu on tarpeettoman kallis, ja samalla myös tehoton kierrätysasteen lisäämiseksi, jonka tulee olla prioriteettilistalla korkealla. 

Lisäksi jos muovia ryhdyttäisiin isoin investoinnein erottelemaan sekajätteestä, kuluttajat tuskin jatkaisivat ahkeraa kotilajittelua. Se nakertaisi nyt käytössä olevan erilliskeräys- ja kierrätysjärjestelmän toimivuutta. Käytännössä syntyisi kallis päällekkäinen infrastruktuuri jo olemassa olevan rinnalle. Sekajätteestä eroteltu muovi on myös huomattavasti erilliskerättyä epäpuhtaampaa, joten kierrätysaste ei nousisi merkittävästi nykyisestä.

Järkevin polku kierrätysasteen nostoon on nykytoimien tehostaminen

Fortum Recycling & Wasten ja Sumin yhteneväisen näkemyksen mukaan paras ja kustannustehokkain tapa nostaa kierrätysastetta on jatkaa erilliskeräystä, kehittää lajitteluteknologiaa ja keskittyä olemassa olevien toimintojen tehostamiseen ilman päällekkäisiä järjestelmiä.

Tämän puolesta puhuu myös se, että tietojemme mukaan EU-komissiossa pohditaan parhaillaan mahdollisuutta toteuttaa tulevalla komissiokaudella EU:n jätelainsäädännön kokonaisvaltaisempi uudistaminen. Mahdollisten tulevien lainsäädäntöhankkeiden suunta tulee joka tapauksessa arvioida tarkasti ennen raskaiden kansallisten velvoitteiden asettamista. 

 

Lisätietoja:

Toni Ahtiainen, Executive Vice President, Sustainable Materials

Fortum Recycling & Waste - part of NG Group

toni.ahtiainen@fortum.com, puh. 040 577 7533

Mika Surakka, toimitusjohtaja

Sumi Oy

mika.surakka@sumi.fi, puh. 0400 197 848